Meidän pyllyjä lämmittivät koko viime talven ajan hurmaavat valkoiset lampaantaljat. Blogissa taljat ovat vilahtaneet jo pariinkin otteeseen, ensimmäisen kerran kun ne meille tulivat (klik) ja toisen kerran kun kirjoitin aamukahvittelustamme (klik).
Taljat tulivat meille lainaan Maikkulan kartanosta. Olin iloinen ja mielestäni valtavan fiksu, kun tajusin, etteihän ole välttämätöntä ostaa omaan talouteen neljää taljaa. Käyttöä niillä on vain osan vuodesta, ja loppuajaksi niille pitäisi löytää säilytyspaikka. Mielestäni on hyvä idea, ettei kaikkea osteta omaksi ja uutena, vaan lainataan, vaihdetaan, vuokrataan, kierrätetään. Tätä opettelen ja yritän toteuttaa enemmän tulevaisuudessa.
Miksi sitten Maikkulan kartanosta tuli lampaantaljoja? Ensinnäkin on niin, että Maikkula on ihastuttavan laaja palvelukokonaisuus: se on juhlapaikka, tilausravintola, pitopalvelu, illanviettopaikka (saunojakin löytyy), kartano harjoittaa vielä maatalouttakin kasvattamalla kesäisin lampaita.
Minusta lampaat ovat jotenkin sympaattinen lisä Maikkulan tunnelmaan. Lampaat tulevat Antti Holmström -nimiseltä lampurilta kartanolle touko-kesäkuussa, laiduntavat ja elelevät sitten luonnonmukaista elämää suurella aidatulla alueella. Jos pidät kesällä juhlat Maikkulassa, voit tuntea olevasi kuin vanhanajan kartanon mailla, missä hoidetaan kaikenlaisia alkutuotannon tehtäviä ja kotieläimet ovat näkyvissä pihapiirissä.
Syksyllä nuo noin 40 suomenlammasta teurastetaan, ja niiden liha ja taljat jäävät Maikkulan käyttöön. Kun Maikkulassa pidetään juhlia talvella, jokaisen vieraan tuolille riittää talja, ja sisustuksen tunnelma on perinteisen suomalainen ja rustikaali. Lisätäänpä siihen kynttilöitä, kankaiset ruokaliinat, hyvää ruokaa, juomaa ja seuraa, niin romanttinen talvitunnelma on taattu.
Maikkulan kartano on ollut kotina lampaille jo yli kymmenen kesän ajan. Vielälöhän tämän kesän lampaita näkyy laitumella? Käykääpä kurkistamassa.
---
Lampaantaljat on saatu lainaan bloginäkyvyyttä vastaan.
