Itse olen laittanut kutimillani jo joululahjoja alulle, muun muassa virkistänyt pitkästä aikaa sukankutomistaitoja. Niistä kuitenkin tuonnempana, sillä nyt on luvassa pieni katsaus kesään, nimittäin heinä-elokuun vaihteessa meillä järjestettyihin rapukutsuihin.
Kaikki lähtee liikkeelle siitä, että jokaiselle ruokailijalle varataan tietyt tykötarpeet: Snapsilasi kuuluu ehdottomasti asiaan ja jotenkin sitä toivoo, että kaikilla olisi sen verran seikkailumieltä, että vähintään sen yhden snapsin kykenee kulauttamaan. Tilli on rapujen ehdoton seuralainen, mutta on myös meitä, jotka emme erityisesti tillin mausta välitä, joten meillä tilli tarjoiltiin erillisistä pikkukulhoista. Jokaiselle varataan myös kulhollinen sitruunalla raikastettua vettä käsien huuhtomiseen. Servettejä pitää olla vino pino, koska rapujen syöminen on sottaista (mutta hauskaa) käsityötä.
Meidän tapauksessa kattaus oli pelkistetty. Tuntuu, että rapukesteillä tykötarvetta on niin valtavasti että vielä erikseen koristeleminen tukkisi pöytätilan ihan kokonaan. Toki edelleen pidän mielessä sitä ideaa rapuaiheisesti kirjotuista ruokaliinoista... Suuret metallikulhot tulevat tarpeeseen siinä vaiheessa kun perkuujätettä pitää saada lautaselta siirretyksi pois.
Meillä tarjoiltiin alkuruuaksi chili-bataattikeittoa - ja se koristeeksi tarkoitettu pistaasimurska tietysti unohtui! Muuten varattiin rapuja ja paahtoleipää niin paljon, että kaikille riitti mahan täydeltä. Lisäksi mieheni oli tehnyt paahtoleipiä varten maustevoin.
Ja tässä niitä ihanuuksia sitten on:
Kun on tarpeeksi sinnikkäästi väkertänyt ja käsityötä tehnyt, on vihdoin ansainnut palkintonsa, sen täydellisen rapuleivän!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jäikö jotain mielen päälle? Sano se täällä!