maanantai 10. helmikuuta 2014

Minä sydän Jensen

Viimeiset neljä päivää on testattu uutta sänkyä mitä suurimmassa määrin - olen nimittäin pääasiassa nukkunut ankaran flunssan vuoksi.

Mutta mikäs sen mukavampaa, kyllä näissä sängyissä kelpaa! Olen niiiin onnellinen! Kuten aiemmin jo kerroin, kyseessä on kaksi kappaletta Jensen Aqtive II -moottorisänkyä.


Sisustusmielessä sänky tuo tullessaan makuuhuoneeseen lähinnä kaksi muutosta. Ensinnäkin hallitsevaksi elementiksi nousee tummanharmaa pääty, kun edellinen sänkymme oli kirsikanväristä puuta. Vaikka muut kalusteet samoin kuin vaatekaappien liukuovet ovat edelleen kirsikkaa, muuttui värimaailma huoneessa silti merkittävästi tämän harmaan järkäleen myötä.

Toinen muutos on, että sänky on suurempi, sekä leveämpi että korkeampi, kuin entinen. Makuuhuone tuntuu nyt täydemmältä ja pesämäisemmältä sängyn muhkeuden myötä.




Sen sijaan olennainen muutos on tietysti nukkumamukavuudessa. Laatu on laatua on laatua. Valitsimme patjaan medium-pehmeyden, mutta minun sängyssäni on erityispaksu ja pehmeä petauspatja, joka saa sängyn tuntumaan siltä kuin höyhenpilvessä nukkuisi. Mitä pehmeämpi sänky, sen paremmin nukuttaa, sanon ma.

Kaukosäätimellä haetaan sitten vielä säädöt kohdalleen sen mukaan haluaako vaikkapa lueskella pääty koholla tai lepuuttaa jalkoja jalkopää koholla. Täydellistä!


Muuten makuuhuoneessa ei ole muuttunut mikään, mutta enpä minä tänne blogiin ole makuuhuonettamme aiemmin kuvannutkaan. Kuvasin tällä kertaa sängyn lisäksi vain muutaman yksityiskohdan, jotka minulle ovat makuuhuoneemme herkkupaloja. Jostain syystä kuvat ovat rakeisia. En ole mikään huippukuvaaja, todellakaan, mutta nyt tuntuu kuin kamerassa olisi objektiivissa jotain vialla.

Valkoinen päiväpeite on aikoinaan, ehkä kymmenisen vuotta sitten, teetetty oululaisessa Decora-sisustusliikkeessä. Peiton reunakaitaleet ovat Designers' Guildin kangasta, hopeanharmaata ja kultaa sinisen ja violetin sävyjen päällä, unenomainen kuosi.


Kun päiväpeitto oli teetetty, yhdistin samoista sävyistä sängynpäätyyn Marimekon Sarafan-kankaan pingotettuna puukehykseen.


Verhokankaat ovat niinikään Decorasta, tummansinistä ja violettia taftia. Keskimmäisessä, violetissa verhossa on tummansininen kirjailu keskellä. Verhot ovat ns. ylipitkät eli laskostuvat hieman lattialle.


Makuuhuone tuntuu uudelta, vaikka vaihtunut on vain sänky. Nyt tietysti tekisi mieleni tehdä vähän muitakin muutoksia, esimerkiksi haluaisin hankkiutua nykyisestä lipastosta eroon ja hankkia tilalle lähes koko sivuseinän mittaisen lipaston, jossa olisi enemmän tilaa sukille, alusvaatteille, koruille ja vöille.

Se saa nyt kuitenkin odottaa. Moni muu muutos on toteutuslistalla ennen sitä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jäikö jotain mielen päälle? Sano se täällä!