Hyvän ja pahan tiedon puu

Aina silloin tällöin saa valmiiksi jonkun pitkään keskeneräisenä ja unohdettuna olleen käsityön. Uuden aloittaminen on aina inspiroivaa, mutta kyllä siinäkin oma tyydytyksen tunteensa on, kun saattaa loppuun jonkun vanhan idean. Joskus saa kärsiä tuskaakin, että onnistuisi palauttamaan mieleensä miten askare oikeaoppisesti tehtiin (viheliäisimpiä ovat kutimet ja virkkaukset, joiden ohjeita ei enää löydy).

Tällä viikolla tartuin pikkuruiseen mosaiikkityöhön, jonka olin aloittanut vuosi, pari sitten Oulun kansalaisopiston mosaiikkikurssilla. Annoin tälle naivistiselle teokselleni nimeksi Hyvän ja pahan tiedon puu.

Mosaiikkipalat ovat 4 mm x 4 mm kokoisia keraamisia minipaloja, joita saattaisi olla kätevämpi käsitellä pinseteillä, mutta vähän pidemmillä kynnenkärjillä niitä pystyy myös liikuttelemaan.

Pohjana on tavallinen ruskea lattialaatta kooltaan 10 cm x 10 cm. Liimana käytän mosaiikkitöissä Kiilto-merkkistä, rautakaupasta saatavaa vesiliukoista PVA-liimaa. Saumauksen tein niinikään rautakaupan tavallisella saumauslaastilla, johon sekoitin väriaineeksi ruskeaa akryyliväriä. Olen tosi tyytyväinen, kun aikoinaan ostin akryylivärisarjan, akryyliväri toimii todella kätevästi pienten laastimäärien värjäämisessä.

Naivistinen totta tosiaan - taiteellinen ilmaisuvoima on tässä työssä melko - öööh - maltillinen...

Mosaiikkityöt vaan jotenkin sopivat minun luonteelleni, varsinkin nämä ihan pikkuruiset minimosaiikit. Se on kuin palapelin tekemistä, mutta luovempaa. Tykkään läträtä liimojen ja laastien kanssa - mikähän siinäkin on?

Käsityötarvikevarastoistani löytyy vielä kolme pientä taulunkehystä sekä puisia laukkutägejä, jotka kaikki ovat ihanteellisia alustoja pikkuruisille mosaiikkiprojekteille. Nyt kun välineet ovat esillä ja tekniikkaa hieman harjoiteltu, ehkä mosaiikki-inspiraatio iskee vielä lähiaikoina uudelleen.

Tosin niitä keskeneräisiäkin käsitöitä olisi tuolla loppuun saattamista odottamassa.