Sain tänä kesänä luotua mielestäni kauneimman koskaan tekemäni kesäkukkaistutuksen pihan keskelle suureen punaiseen muoviruukkuun eikä minulla ole komeudesta yhtään kuvaa sen prime timesta. Nyt se näyttää tältä:
Loiston ajat ovat siis auttamattomasti ohi. Istutuksessa on yksi iso korallikeijunkukan taimi, yksi suurikokoinen pelargoni ja kaksi petuniaa. Keijunkukkahan toki on perenna, mutta tämä oli taimitarhasta löytynyttä jotain ulkomailta tuotua lajiketta, jonka talvenkestävyydestä ei ole varmuutta. Ajattelin, että laitetaanpa se kesäkukkaistutukseen niin se saa "15 minuuttia kuuluisuutta", ihailua yhden kesän verran.
Terassin edessä minulla on kesäkukkia kahdessa erikokoisessa harmaassa astiassa, teen näihin ruukkuihin aina "synkronoidut" istutukset samoista kasveista. Tänä kesänä on ollut pelargoneja ja ahkeraa liisaa. Kävi kyllä niin, että ahkera liisa oli niin aggressiivinen leviäjä, että pelargoni ei oikein päässyt oikeuksiinsa. Se raasu kurkottelee paria kukkavartta ahkera liisa -merestä.
Ja sitten on tämä bougainvillea, jolla on tyhmä suomalainen nimi ihmeköynnös. Mikään ihmeen "ihme" ja mikä ihmeen "köynnös"? En suostu käyttämään tuota nimeä, vaan puhun tuttavallisesti buggiksesta, koska täytyy tunnustaa, että en oikein tiedä, miten bougainvillea pitäisi lausua.
Buggis ei ole ränsistynyt vielä yhtään lukuunottamatta sitä seikkaa, että emännän into nyppiä kuivuneita kukkia pois on kesän loppua kohti hiipunut eikä sitä kyllä paljon olla kasteltukaan. (Minulla tippuu elokuussa ihan sananmukaisesti hanskat käsistä.)
Buggiksen voisi yrittää myös talvehdittaa, jos vain olisi paikka, missä sen tekisi. Sääli on tappaa tuo ihana kasvi kylmään, mutta talvehdittamiseen en ole koskaan kyennyt, koska hanskojen putoaminen ja paikan puuttuminen.
Kesäkukat ovat loppukesästä kuin väsyneitä kabareetanssijoita: kauniita ja laittautuneita, mutta iltaa kohti uupuneita, kaikkensa antaneita, huulipuna levinnyt, sulkapäähine repsottaa ja nailoneissa on silmäpako. Niihin suhtautuu lempeydellä - olihan show todella hieno niin kauan kuin sitä kesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jäikö jotain mielen päälle? Sano se täällä!