Samalla kuvaan tulee tietysti halu muokata työhuonetta sellaiseksi tilaksi, että siellä on kaikin puolin hyvä tehdä töitä. Huomaan innostuvani aina kun sisustuslehdissä stailataan työtiloja ja blogeissa kuvataan bloggarin työpistettä tai tehdään siihen muutoksia. (Tähän olisi kiva laittaa se linkki juuri hiljattain näkemästäni työpistemuutoksesta, mutta kun en muista missä blogissa se oli...)
Huomasin, että olin myös asuntomessuilla kuvannut yllättävän paljonkin juuri työtiloja. Seuraavassa arkistoistani löytyneet kuvat sekä omia huomioitani hyvästä työhuoneesta.
Kevyesti yläaulan nurkkauksessa
Kuvassa työpiste on sijoitettu talon yläaulan yhteyteen. En itse suosi ajatusta, että työtila on jonkun toisen tilan nurkassa (varsinkaan makuuhuoneessa!), mutta ymmärrän, ettei kaikilla ole tarvetta erilliseen työhuoneeseen. Minulla on.
Muuhun tilaan sijoitettu työpiste luo helposti rauhattoman vaikutelman, varsinkin jos on paljon avohyllyjä. Tässä aulaan sijoitetussa työpisteessa on metreittäin avohyllyä. Hyllyille oli asuntomessuja varten nätisti aseteltu kaikenlaista kaunista - silti häiritsevän liikaa kampetta minun makuuni - mutta kuvitelkaa nuo hyllyt kuorrutettuna erivärisillä mapeilla ja paperipinoilla. Mielestäni kaunis stailaus, mutta ei toimi käytännössä. Sellaista työpistettä ei olekaan, missä ei jonkinlaista sälää pyöri ympäriinsä. Sälät pitää saada laatikoihin tai kaapin ovien taakse piiloon.
Pitkä pukkijalkainen pöytä on kyllä kiva. Minäkin haaveilen isommasta pöydästä.
Nuoren miehen koulupöytä
Minun työhuoneesta puuttuu seinäkello! Mutta haluanko oikeastaan edes sellaista? Tuijottaisinko sitä aina puhelinpalavereissa istuessani, minuutteja laskien?
On kiva kun työpöydän ääressä istuessa näkymä ei ole seinää vasten. Minun työpöytäni on Muuramen L-muotoinen taso, jonka ääressä istuessa katseen suunta on huoneen ovelle, ikkuna jää selän taakse. Minulle tämä järjestely on kaikkein ihanteellisin, koska minusta epämiellyttävintä on se, että työtilan sisääntulo jää selän taakse.
Industrial-tyyliä kaksikolle
Tämä työpöytäjärjestely lastenhuoneessa oli minusta todella hauska ja onnistunut. Kahdesta vastakkain asetetusta työpöydästä muodostuu yhdessä jalkalamppujen kanssa muhkea saareke. Lastenhuoneisiin on yleensä pakko sisällyttää paljon toimintoja: ne ovat melkein aina yhdistettyjä makuuhuoneita, työpisteitä ja oleskelutiloja.
En muista miten tuossa huoneessa oli järjestetty tavaroiden säilytys. Koulupöytien laatikostoilla ei vielä pitkälle pääse. Kouluikäisellä lapsella on monenlaista kampetta, mikä taistelee tilasta pöytätasolla ja hyllyillä: koulukirjat, kirjoitustarvikkeet, tietokone ynnä muut tietotekniset härpäkkeet ja niiden laturit ja oheislaitteet. Itse mietin jatkuvasti ratkaisuja poikani huoneen säilytykseen, ja työpöytä on suurin ongelma.
Paras ase sekasortoa vastaan on se, että jokaiselle tavaralle on oma paikkansa. Minua helpotti esimerkiksi, kun järjestin pojan lelukaappiin (jossa vähenevässä määrin on enää leluja) pussukan, jonne työnnän johdot, laturit, kuulokkeet ynnä muut sellaiset aina kun niitä lojuu ympäriinsä. Pikkuhiljaa myös nuori mies itse on oppinut, missä näiden paikka on - ei niin että hän niitä itse sinne siivoaisi, mutta osaapahan edes etsiä oikeasta paikasta.
Raikas värimaailma
Tässä kuvassa olen kuvannut lähinnä mattoa - en tosin muista minkämerkkinen matto tuo on.
Minusta tuossa huoneessa on aivan ihastuttava värimaailma: raikas ja samalla lämmin.
Säilytystiloja on työpöydän läheisyydessä mukavasti laatikoissa sekä korkeassa kaapissa siististi oven takana. On kätevää, kun säilytystiloihin yltää suoraan pöydän äärestä, esimerkiksi tuohon korkeaan kaappiin saa vaikkapa mappeja ja paperitelineitä ja kynäpurkkeja katseilta piiloon, ja näin pöytäpinta pysyy siistinä ja tilaa jää työskentelylle.
Vihreä työkeidas
Hehhee, tässäkin kuvassa olen varsinaisesti kuvannut mattoa - enkä tästäkään tiedä mikä matto tuo on. Kaiken kaikkiaan huone on minun makuuni aivan liian romanttinen eikä minun tyylisilmää suoranaisesti hivele tuon maton ja tapetin yhdistelmä.
Mutta huoneessa on sitä jotakin ja monet elementit ovat kauniita. Vertaa tämän postauksen ensimmäiseen kuvaan, siis siihen aulatyöpisteeseen. Tyyli on tyystin erilainen vaikka huoneesta löytyy hyvin samantyyppisiä huonekaluja: tuoli, pukkijalkainen, iso valkoinen pöytä, kuparinen pöytävalaisin.
Minimalistista toimivuutta
Jätin parhaan viimeiseksi. Huone ei ole ihan viimeistelty sisustuksen elementtien osalta ja siksi syntyy tyhjä vaikutelma, mutta perusasiat ovat kunnossa. Työtuoli saa mielellään olla pehmustettu, en ole aiemmissa kuvissa näkyvien kevyiden ja kovien tuolien ystävä kun valitaan työtuolia. Toisaalta vältän viimeiseen asti myös niitä täysin sieluttomia, teknisiä vimpuloita sisältäviä toimistotuolihärpäkkeitäkin.
Työhuoneessa pitää olla kunnon kirjahylly - kuvan hyllykköön lisäisin kyllä muutaman oven tai laatikon niin että kaikki tavarat eivät ole näkyvillä ja yleisilme olisi rauhallisempi.
Tämän huoneen tekstiileistä en erityisemmin tykkää. Mutta jos verhon jättäisi pois ja maton vaihtaisi tuohon ylhäällä olleeseen vihreään, tämä olisi työhuone juuri minun makuuni.
No mitäs minun oma työhuoneeni sitten kaipaisi? Ja sainko näistä kuvista jotain inspiraatiota? Ainakin muistui mieleen se, että tarvitsen todellakin työtuolin, jotta voin vapauttaa ruokailutilasta lainatun tuolin takaisin alakertaan. Toinen työhuoneen korkeista kaapeista on kipeästi siivouksen ja inventaarion tarpeessa - luulen, että sieltä vapautuisi tilaa joidenkin nyt esillä olevien tavaroiden säilytykseen.
Niin ja se seinäkello - kyllä vai ei?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jäikö jotain mielen päälle? Sano se täällä!