torstai 18. syyskuuta 2014

Virkkausraamattu marketista

Poimin markettireissulla ostoskärryyn lehtihyllystä englanninkielisen virkkauslehden, jonka nimi on vaatimattomasti Pro Guide to Crochet.

Mietin ylimielisesti, että miten niin "pro", kyllähän virkkaushommat handlataan, mutta tämä pläjäys on todellakin aika edistynyttä virkkausta. Ja kyseessä ei ole mikään ihan tavallinen lehti; tuon olisi hyvin voinut toimittaa ihan kunnon kirjaksi, sen verran tuhtia tavaraa se on.


Lehdestä ei löydy juurikaan perusvirkkausohjeita, vaan siinä johdatetaan virkkauksen harrastajaa monenlaisten erikoistekniikoiden saloihin. Ensin opetetaan tekniikka kuvatutorialin avulla, sitten on tekniikkaan sopiva malli.

En tiedä kaikkien noiden tekniikoiden suomalaisia nimiä, mutta tarjolla on ohjeita erilaisten pintastruktuurien virkkaamiseen, esimerkiksi nyppyjä tai palmikoita, ohjeita siitä, miten erivärisiä lankoja voi yhdistellä työssä, irlantilaista virkkausta, tunisialaista virkkausta, ohjeita virkkuutyön kirjomiseen ja niin edelleen.

Aivan valtaisa tietopaketti kera seikkaperäisten kuvallisten ohjeiden. Tosin sanallisten ohjeiden seuraaminen onkin haastavaa, minulla kun ei ole englanninkielinen termistö oikein hallussa.

Mukana on osio "tekstuurikirjasto", jossa on kuva ja ohje todella monelle erilaiselle virkkausrakenteelle.


Ihastuin tähän virkkaustekniikkaan, jonka nimi on broomstick lace - mikä lienee suomeksi - ja tuohon teekupinlämmittimeen.


Toinen hauska ohje, johon voisi kätevästi käyttää kaikki langanloput, on tämä omenanmuotoinen pikkuinen kukkaro kera vetoketjun. Etsiskelen jatkuvasti pieniä käsityöprojekteja, joita voisi alkaa liukuhihnatehtailemaan erilaisia varainkeruita ajatellen. Sekä lapsen koulun että yhdistysten varainkeruuta auttaa, kun on jotain pientä myytävää, mitä voi lahjoittaa tai itse myydä koulun/yhdistyksen hyväksi. Omppukukkaro voisi olla sellainen.


En muista, olenko blogissa vielä tästä asiasta saarnannut, mutta pidän siitä, kun käsityöoppaissa ja -kursseilla ei pelkästään opeteta toistamaan asiaa ohjeen mukaan, vaan opastetaan myös omien mallien luomiseen ja ihan vapaamuotoiseen "säveltämiseen". Tämä lehti ansioituu sillä saralla.

Mukana on "ohje" siitä kuinka erillisinä virkattuja paloja voi luovasti yhdistää, ja sana ohje on lainausmerkeissä siksi, että tarkkaa ohjetta ei oikeasti anneta, vaan kerrotaan periaatteet siitä kuinka pääsee alkuun. Loppu tapahtuu sitten yrityksen ja erehdyksen kautta. Lehdessä oli muitakin omaan luovuuteen kannustavia juttuja.


Nyt kyllä sormet syyhyäisivät päästä kokeilemaan näitä juttuja. Täytyy tunnustaa, että ihan niin pro en ole, että kaikki nuo tekniikat minulta luonnistuisivat onkoonpa miten hyvät ohjeet tahansa. Voisin maltillisesti aloittaa siitä omppukukkarosta, se ei voi olla kovin vaikea.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jäikö jotain mielen päälle? Sano se täällä!