Palaan vielä hetkeksi taannoiseen hiihtolomaamme, jolla emme hiihdolle uhranneet ajatustakaan. Rakastan kyllä ulkoilemista - silloin kun se tapahtuu noin 30 asteen leppeässä lämmössä, uima-altaan reunalla köllötellen, mielellään kera frozen strawberry daiquirin. Muunlaista ulkoilua vältän viimeiseen asti.
Koska tämä on sisustuspainotteinen lifestyle-blogi, olennaista on toki tarkastella hotelliamme "sillä silmällä". Hotellimme oli esteetikolle ihan mukava asuinpaikka, en voi valittaa.
Sisäänkäyntiin ainakin oli panostettu.
Hotellin ulkopuolella tietä reunustivat nämä bougainvilleat - vähän toista kuin koto-Suomessa. Tosin kyllä minulla kukki bougainvillea viime kesänä oikein nätisti oman talon kulmalla, vaikka pakkanen tappoikin sen ennen kuin ehdin uhrata ajatusta talvisäilölle. Nämä Thaimaan bouggikset on sen minun kasvin jättiläisserkkuja.
Asuinkerrosten porraskäytävät olivat avoimia allasalueille. Oli mukavaa, kun ilmastoidusta hotellihuoneesta ulos tullessa oli heti trooppisessa ilmanalassa ja kuuli ulkoilman ja allaselämän äänet.
Tässä ilmastossa arkkitehtuurissa voi vapaasti revitellä ympäröivän luonnon kanssa, kun edes yöksi ei tarvitse sulkea suuriakaan "reikiä" seinissä.
Allasalue on tällaisella lomalla yksi niistä asioista, joihin eniten kiinnittää huomiota, ja johon loma helposti kompastuu, jos on kompastuakseen. Esimerkiksi viime vuonna Turkin lomalla altaat olivat kiinni, vaikka käsityksemme mukaan niiden piti olla käytössä ja veden lämmitetty. Onneksi löytyi sisäaltaita. Se olikin varmasti meidän viimeinen Turkin "rantaloma".
No, Phuketissa ei ollut niitä ongelmia.
Ranta sen sijaan ei meidän hotellilla ollut paras mahdollinen. Pohjassa oli paljon korallikiveä, mikä teki rannasta laskuveden aikaan ruman. Nousuveden aikaankaan ei tehnyt mieli mennä uimaan mereen kun tiesi että pohja on kivinen. Meriuintia harrastimme sitten Patong Beachillä. Tässä kuvassa kuitenkin vene meidän hotellin rannasta.
Meidän parvekkeelta oli kivasti näkymä sekä altaalle että merelle. Melkein kaikista hotellin huoneista taisi olla, koska hotellin pihat, toisin sanoen altaat, avautuivat merelle päin.
Suihkulähteitä riitti. Minä pidän lapsellisen paljon suihkulähteistä, veden solinaa on mukava kuunnella, se teki alueelle mukavan äänimaailman.
Mukava paikka - voin suositella lämpimästi.
Kuten sanottua, niille, jotka kiinnittävät arkkitehtuuriin ja sisustuksiin huomiota, Merlin Beach Resort on oikein miellyttävä kokemus. Annan sille kiitos muillakin osa-alueilla ihan yhtä lailla: Ravintoloita oli paljon, pari niistä oikein hyvätasoisiakin. Lapsiperheille tämä Finnmarkojen Blue Village -konseptihotelli on ihan unelma, koska kaikenikäisille lapsille on toimintaa, ja ohjaajat olivat pääasiassa suomalaisia. Kaikenlaiset palvelut toimivat hyvin, me käytimme huonepalvelua, spata, sairaanhoitopalveluita, kauppoja, shuttle bussia, vesijumppaa, viereistä taksitolppaa...
Ai niin. Erityismaininta vielä viereisen Twin Sands Resortin Blue Mango -ravintolalle. Blue Mangossa kävimme pariin otteeseen, ja sieltä saa taivaallisen ihanaa ruokaa ja ystävällistä palvelua, ja siellä on länsimaalainen kokki. Blue Mangoon kannattaa ajaa vähän kauempaakin Phuketista dinnerille. Toivottavasti ravintola pysyy pystyssä - me ainakin menemme katsastamaan sen uudelleen seuraavalla Phuketin lomallamme.
Ihanaa, nyt kyllä varpaakin lämpesi näistä kuvista.
VastaaPoistaEikö! Nyt on kyllä niin ankean kylmää, että itku meinaa tulla kun muistelee Thaimaan lämpöä. Se tekee niiiin hyvää luille ja ytimille se lämpö.
Poista